... miksi isona haluaa :)
Olen hakenut opiskelemaan kevääksi Institute of Technologyyn Dublinissa. Tammikuussa siellä alkaisi 'professional cookery' -koulutus (Irlannin tutkintoasteikolla FETAC Major Award Advanced Certificate - NQF Level 6), joka antaa tarpeelliset tiedot ja taidot työskennellä mm. ravintolan chef de partiena eli yhden osa-alueen kokkina. Ravintolakokin ura ei sinänsä ole mikään haaveeni, mutta pitopalvelu tai vastaava hyvinkin.
Hakemuksen lähetin viime viikolla ja tänään sain kutsun haastatteluun, joka on parin viikon päästä. Hakemus oli varsin yksinkertainen - pyydettiin vain henkilötietoja, kopiota passista sekä opiskelu- ja työtodistuksia (valitettavasti ei ystävien suosituksia ;), joten haastattelulla on suurin merkitys: "While prior professional cookery experience is not a requirement, a passion for food and a mature attitude are essential!"
***
Mahdollinen täysipäiväinen opiskelu tietäisi sitten arkikuvioitten uudelleensumplimista ja suht lyhyessä ajassa vielä. Todennäköisesti etsisimme meille au pairin kevääksi, koska Ruun ja Saagan iltapäivähoito maksaisi aivan liikaa ja olisi myös lapsille väsyttävää. Lisäksi minun pitäisi pystyä pitämään kiinni nykyisestä osapäivätyöstäni, joka ei onneksi ole kellonaikoihin sidoksissa, mikäli vain järjestelyt pomolleni sopivat.
Nyt voin vain valmistautua haastatteluun ja uskoa ja toivoa, että onnistun ja saan käytännön asiat järjestymään :)
Olen hakenut opiskelemaan kevääksi Institute of Technologyyn Dublinissa. Tammikuussa siellä alkaisi 'professional cookery' -koulutus (Irlannin tutkintoasteikolla FETAC Major Award Advanced Certificate - NQF Level 6), joka antaa tarpeelliset tiedot ja taidot työskennellä mm. ravintolan chef de partiena eli yhden osa-alueen kokkina. Ravintolakokin ura ei sinänsä ole mikään haaveeni, mutta pitopalvelu tai vastaava hyvinkin.
Hakemuksen lähetin viime viikolla ja tänään sain kutsun haastatteluun, joka on parin viikon päästä. Hakemus oli varsin yksinkertainen - pyydettiin vain henkilötietoja, kopiota passista sekä opiskelu- ja työtodistuksia (valitettavasti ei ystävien suosituksia ;), joten haastattelulla on suurin merkitys: "While prior professional cookery experience is not a requirement, a passion for food and a mature attitude are essential!"
***
Mahdollinen täysipäiväinen opiskelu tietäisi sitten arkikuvioitten uudelleensumplimista ja suht lyhyessä ajassa vielä. Todennäköisesti etsisimme meille au pairin kevääksi, koska Ruun ja Saagan iltapäivähoito maksaisi aivan liikaa ja olisi myös lapsille väsyttävää. Lisäksi minun pitäisi pystyä pitämään kiinni nykyisestä osapäivätyöstäni, joka ei onneksi ole kellonaikoihin sidoksissa, mikäli vain järjestelyt pomolleni sopivat.
Nyt voin vain valmistautua haastatteluun ja uskoa ja toivoa, että onnistun ja saan käytännön asiat järjestymään :)
Kuulostaapa hyvältä!!! Ja kun olen tässä ruokakuviasi seurannut, niin en ihmettele valintaa :D.
ReplyDeleteToivotaan, että kaikki järkkääntyy hyvin ja miksei niin kävisi :-)
Kiitos :)
ReplyDeleteNyt (eli gradua ja paria kurssia vaille valmiitten yliopisto-opiskelujen ja yli 10 vuoden työskentelyn alalla, josta en oikeasti ollut tippaakaan kiinnostut, jälkeen) ei toivottavasti ole liian myöhäistä oivaltaa, että tämä juuri on se, josta olen koko ikäni eniten nauttinut ja sitä voisi tehdä työkseenkin...
Hieno juttu! Ainakin on 100% sun ala. Taidat olla taitavampi kuin opettajat. Milloinkas tulet tänne Heljän kanssa?
ReplyDeleteNiin, kuule voitko laittaa ne rippikuvat mulle sähköpostilla? Ei mitää kiirettä, lähetä kun ehdit.
Good for you, Leena! And good luck with the interview! (P.S. Here's my theory: when you're working on something you're passionate about, you'll find the energy for the mundane stuff, too :)
ReplyDeleteMahtavaa, että haluat lähetä takaisin opintojen pariin! Koskaan ei ole liian myöhäistä, ja ainakin ruoanlaitto on sinulla veressä + taitoja & mielikuvitusta muille jakaa! Tsemppiä haastatteluun, kun paikka aukeaa niin varmasti muutkin asiat suttaantuu :)
ReplyDelete