Pirkanmaan kirjoituskilpailu vuonna 2004 :)
1.
vääntään taas sitä samaa peetä
Meililiitteet jyrää
koneen jumiin
ja powerpointeista saa silmiin revontulet
ja elämän laatu heikkenee
aina työpäivän ajaksi
kun ei ehdi katsoa mitä syö
eikä pääse ulos
kuin syömään
Kun istuu vain
puuduksissa ja turtuneena
ja ajattelee
että joskus olisi todellisempaa
hangata paitaa vasten pyykkilautaa
niin tuntisi edes
voiko muualtakin särkeä ja jumittaa
kuin niskasta ja häntäluusta
Ja kotona leivänmurut odottaa
pöydän alla
Nuggetteatteri jatkuu
kun ei koskaan ehdi kokata kunnolla
Ja lapset kyselee
milloin sulla on aikaa uida ja tanssia
ja tehdä meille popcornia
ja silittää meidän vaatteet
ja olla meidän äiti
Äiti ei ole vain rooli
niinkuin työminä
Äitinä on koko ihminen itse
ja sen huomaa
kun töissä siirtelee toisten kahvimukeja
keskemmälle pöytää
ettei läiky lehden päälle
Ja näkee kastiketahrat paidoissa
ja posket
joihin ei aamulla ole painettu suukkoa
2.
Mä en viittis mennä töihin
koska siellä joutuu jakamaan vessan
toisten naisten kanssa
ja pöntöllä istuessa näkee
ne kaikki pinkit libressekääreet roskakorissa
vaikka kannellinenkin roskis on keksitty
Ja joutuu katselemaan
samoja meikkaamattomia naamoja
ja pystytukkia
Aistimaan hien hajua
ja tuijottamaan laikkuja kainaloissa
ja ajamattomia säärikarvoja
kuultamassa sukkahousujen läpi
ja maastosandaaleja minihameiden kanssa
ja stay-up-sukkia ja urheilushortseja samoissa jaloissa
Ei mullakaan peiliin ole varaa katsoa
mutta toisista naisista
näkee heti niitten viat
ja huolimattomuuden
ja yhteisymmärryksessä
me toisiamme selkään puukotetaan
3.
Mä en viittis mennä töihin
koska sitten näen miestäni
vain siisteillä lounailla
pizzerioissa ja voileipäbaareissa
joissa ei rakastella pöydillä
eikä pöydän alla
Ja siksi kotona
saa pöytäliinasta pestä vain kastiketahroja
ja matoista
pudistella pois kissankarvat
Huulipunan rajaukset säilyvät siisteinä kaarina
sillä amor ei niihin ehdi koskea
kuin joskus öisin
ja öisin vain kissat näkevät
Mutta ei äideiltä rakastelu unohdu
Se on koko ajan mielessä
ja alati sitä pohtii
menisikö kylpylän pukukoppiin
vai jaksaisiko kesälomaan
vai kävisikö vieraissa
tai laittaisiko vain
kotona kellon soimaan keskellä yötä
ja lopulta fantasioi siitä
että repäisisi sittenkin siinä pizzerian pöydällä
4.
Mä en viittis mennä töihin
kun näppis tuntuu aina niin kylmältä
sormia vasten
ja sitten koko keho menee tunnottomaksi
ja mieli myös
Jäisin mieluummin peiton alle
lukemaan Annaa ja Gloriaa
ja yleissivistyksen vuoksi
vähän Suomen Kuvalehteä
vaikkei Matti Vanhanen
ole edes komea
ja Saddaminkin
voisi jo laittaa Joroisten vanhainkotiin
Vaikka olen opiskellut yhtä ja toista
on se aina vaikeaa ymmärtää
miksi tekee toista
jos haluaa vain yhtä
Yleensä joku viitoittaa
ja toinen seuraa
mutta peiton allakin voi oppia
trendeistä ja voiteista ja kikherneresepteistä
ja siellä voi rauhassa miettiä antaako ohjat
atkinsoneille vai intuitioille
5.
Mä en viittis mennä töihin
mutta menen siksi
että edes vähän paremmalla omallatunnolla
voi joskus mennä kaljalle
ja ostaa sen perjantaipunkun
ja että viikonloput tuntuvat viikonlopuilta
kun on muka raatanut
vaikka oikeasti on surffaillut
iltasanomatpistefi ja dilbertdotcom
Mutta sen punkun
tuntee aina ansainneensa
suklaan kera
ja uuden sporttilehden
että tuntee itsensä reippaaksi
Meidän lapsetkin tykkäävät perjantaista
sillä silloin saa irtispussin
ja kun maanantaiaamuna lapsi kysyy
milloin on taas viikonloppu
me taputetaan
sillä yhdessäolo on tärkeämpää kuin erilläänolo
Erilläänolosta kasvaa vain turhia versoja
jotka takertuvat epäolennaiseen
Kun saa tarpeeksi syliä
osaa isona harkita ja lentää
6.
Mä en viittis mennä töihin
koska aamun rauha ja raukeus
jäävät itsekseen kotiin
ja mä tahtoisin nauttia niiden seurasta
enkä olla tässä hälisevässä toimistossa
alati kiireisten kollegojen kanssa
joille ylitöiden kruunu
kasvaa kuin sarvet päähän
eikä lähde irti
kuin vasta sitten kun teurastetaan
Toimiston punatiiliseinien ulkopuolella
kohkaavat siniset bussit
eikä niitten ääni kuulu sisälle yhtään
ja happi syrjäyttää pakokaasut ilmastointiputkissa
Lumisade ja aurinko päivystävät sälekaihtimien takana
mutta niistä ei kukaan välitä
Kiire toteuttaa itseään tyhjiössä parhaiten
ja saa uskomaan
että kaikki tärkeä on tässä
Näyttäkää mulle se projekti
joka kävelee luo ja ottaa kädestä
tai syleilee
tai auttaa tikapuille
kun en itse ylety
7.
Mä en viittis mennä töihin
koska mun yöunet lyhenevät
ja saan juosta omilla kintereilläni
että ehdin aamusta iltaan
hengästymättä
ja silti niitä punaisia huutomerkkejä
singahtelee
ja ne on kammettava välittömästi
tai niitten alle musertuu
Kotona mä voin sentään olla pomo ja marttyyri
yhtä aikaa
Vaikka mies osaa siivota
se ei osaa sanoa
koska pitää siivota
eikä ennakoida kolmea päivää aikaisemmin
että tiistaina loppuu maito
ja torstaina pitää hakea Stockalta kahvia
jollei halua sunnuntaina
juoda marketin korviketta
Ja kun koko perhe lähtee reissuun
niin miten mies ei voi tajuta
ettei heräämisen ja pukemisen välissä ehdi
pyöräillä kolmeakymmentä kilsaa
ja istua paskalla
Hyvä jos ehtii pienimmälle vaipan vaihtaa
ja isointa kieltää laittamasta
sandaaleja loskakelille
8.
Mä en viittis mennä töihin
koska meidän pihassa
on raikasta ilmaa
ja omenapuut
ja meidän talossa
kaikki on rakasta
Töissä
kaikkien rakas on muualla
ja sen huomaa
niistä apeista katseista
ja kippurassa pidetyistä varpaista
Ei uskoisikaan miten sen näkee ja tuntee
jos jollain on ikävä
Naisella on aina ikävä jotain
Viimeistä suudelmaa
Lapsen katsetta
Kymmenen vuoden takaista hetkeä
tavanomaisessa arjen kohtaamistilanteessa
Vanhan luokan ummehtunutta hajua
Ensimmäisen lapsen ensimmäistä itkua
Hääpäiväänsä
Ja siksi sen aistii aina
toisin kuin miehen ikävän
joka jätetään toimiston lukittuun siivouskomeroon
tai vanhan talon ullakolle
tai sen annetaan näivettyä itsekseen pois
9.
Mä en viittis mennä töihin
katselemaan niitä muovikukkia
jotka roikkuvat kaapin päältä
eivätkä haalistu tai rypisty koskaan
Sillä me kaikki rypistytään
Pieni lapsikin sen tietää
kun tahtoo rypistää päivän lehden
ja otsansa niinkuin isä
ja heittää vaatteensa lattialle
yhteen ryppyiseen kasaan
Kotona mulla kuihtuu ikkunalla
yksi saniainen ja
kissa on purrut banaanin lehdet riekaleiksi
mutta silti niissä on aitous tallella
Ja vielä kun muistuttaa miestä
tuomaan naiselleen uusia ruusuja
niin tajutaan yhdessä kuinka lyhyt elämä on
ja kuinka samassa maljakossa kuitenkin
voi kaiken aloittaa aina uudestaan
10.
Mä en viittis mennä töihin
kun mä haaveilen ihan muusta
En mä halua olla rikas ja kuuluisa
Pelkästään rikas
koska mä haluaisin lisää lapsia
Neljäs lapsi vain maksaa enemmän kuin kolmas
sillä heti alkuun se tarvitsee oman tila-auton
ja mun viiden vuoden kierukkakin
olisi ollut ihan turha investointi
Jos kierukoita voisi kierrättää
myisin heti omani kirppiksellä
Äiti on tehty syliksi
jossa kuoritaan kermat päältä
Se jolla on lapselle eniten aikaa
kuulee ja näkee enemmän kuin muut
ja ne leivänmurut
joitten siivoamattomuudesta itseäni soimaan
unohtuvat aina
kun leikinhikinen niska ja ketsuppinen poski
vuorovedoin halaavat valkeaa silkkipaitaa
ja kirja tulee syliin
samalla kun lapsi osana sitä
kotkottaa
murisee ja päristää
Ja silloin se henkinen minä
kohoaa arjen yläpuolelle
pölyisen kattokruunun alimmalle kaarelle
katsomaan ja ymmärtämään
miten hyvältä arki näyttää
kun siinä itse on läsnä
Loistava! Lisää näitä! Rakastan runoja. Sulla on hyvä ote.
ReplyDelete"Nuggetteatteri" on hauska ilmaisu. :D
Niin ja hieno reissu teillä ollut, oon seurannut matkatunnelmia vaikka en ole ehtinyt kommentoimaan. :)
ReplyDelete